J. K. Rowling

''Potterwikistä, vapaasta Harry Potter -tietosanakijasta tänään, 26. huhtikuuta 2018.
(Ohjattu sivulta J.K. Rowling)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

J. K. (Joanne Kathleen) Rowling

Syntynyt: 31. heinäkuuta 1965 (ikä 46)

Yate, Etelä-Gloucestershire, Englanti

Ammatit: kirjailija

Kansallisuus: Yhdistynyt kuningaskunta

Aikakausi: 1997 – nykyaika

Tyylilajit: fantasia, lasten- ja nuortenkirjallisuus

Aiheet: Harry Potter -sarja

Ensiteokset: Harry Potter ja viisasten kivi (1997)

Sivusto: [jkrowling.co.uk (englanniksi)]


Rowling syntyi heinäkuussa 1965 ja varttui Chepstowissa, Walesissa. Joanne opiskeli ranskaa Exeterin yliopistossa ja työskenteli sen jälkeen jonkin aikaa Amnesty Internationalin palveluksessa Lontoossa.

Idea Harry Potterista tuli ensimmäisen kerran hänen mieleensä Manchesterin ja Lontoon välille juuttuneessa, täpötäydessä junassa. Joannella ei ollut kynää mukanaan ja hän oli liian ujo lainatakseen sellaista muilta, niinpä hän vain istui paikallaan neljä tuntia ja mietti ideaansa, samalla kun kuva ruipelosta, tummatukkaisesta, silmälasipäisestä pojasta, joka ei tiedä olevansa velho, muuttui yhä kirkkaammaksi ja tarkemmaksi hänen mielessään. "Katselin ulos ikkunasta ja näin hänet hyvin selvästi: pieni, ruipelo ja tummahiuksinen poika. Tiesin, että hän oli velho. Sitten ajattelin, että hänen täytyy käydä velhokoulua."

Joanne oli 25-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Saadakseen uutta ajateltavaa Joanne muutti Portugaliin. Hän opetti siellä englantia, jatkoi Harry Potterin ensimmäisen osan kirjoittamista, avioitui ja sai tyttären. Avioliitto päättyi kuitenkin eroon ja vuonna 1994 Joanne muutti pienen tyttärensä Jessican kanssa Edinburghiin, missä hänen sisarensa Di asui. Joanne avioitui myöhemmin Neil Murrayn kanssa ja heillä on kaksi lasta.

J. K. Rowling sai ensimmäisen Harry Potter -kirjan käsikirjoituksen valmiiksi vuonna 1995. Kesti vuoden ennen kuin agentti löysi sille kustantajan. Harry Potter and the Philosopher´s Stone julkaistiin Isossa-Britanniassa kesäkuussa 1997 (suom. Harry Potter ja viisasten kivi, 1998).

Toinen osa, Harry Potter and the Chamber of Secrets, julkaistiin Isossa-Britanniassa 1998 (suom. Harry Potter ja salaisuuksien kammio, 1999). Kirja on omistettu Sean Harrisille, Joannen koulutoverille, joka omisti alkuperäisen Ford Anglian ja oli ensimmäinen hänen ystävistään, joka sai ajokortin.

Kolmas osa, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban, julkaistiin 1999 (suom. Harry Potter ja Azkabanin vanki, 2000). Teoksen saamia palkintoja mm.: The Whitbread Children´s Book of the Year, Nestlé Smarties Book Prize sekä palkintoehdokkaana seuraavissa: Children´s Book Award, Sheffield Children´s Book Award, the Carnegie Medal, the Guardian Fiction Prize.

Neljäs osa, Harry Potter and the Goblet of Fire, julkaistiin heinäkuussa 2000 (suom. Harry Potter ja liekehtivä pikari, 2001). Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa kirjasta otettiin miljoonapainos, joka myytiin loppuun hetkessä.

Viides osa, Harry Potter and the Order of the Phoenix, julkaistiin kesäkuussa 2003 (suom. Harry Potter ja Feeniksin kilta, 2004).

Kuudes osa, Harry Potter and the Half-Blood Prince, julkaistin Isossa-Britanniassa heinäkuussa 2005, ja suomeksi Harry Potter ja puoliverinen prinssi julkaistiin maaliskuussa 2006. Seitsemäs osa, Harry Potter and the Deathly Hallows, julkaistiin 21.7.2007, ja sen suomennos Harry Potter ja kuoleman varjelukset 7.3.2008.

Kaikki Harry Potter -kirjat on suomentanut Jaana Kapari.

Joanne Rowling OBE (oikea nimi Joanne Murray[1] ent. Rowling, K-kirjaimen selitys alempana, s. 31. heinäkuuta 1965) on brittiläinen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Harry Potter Henkilöhistoria

Lapsuus

Joanne Rowling syntyi Yaten kaupungissa Etelä-Gloucestershiressa vuonna 1965. Yaten sijasta hänen syntymäpaikakseen mainitaan usein virheellisesti lähellä sijaitseva Chipping Sodbury. Hänen isänsä Peter John Rowling työskenteli harjoittelijana lentokoneenmoottoritehtaan kokoonpanolinjalla. Äiti Anne Rowling (o.s. Volant) jäi kotiäidiksi Joannen synnyttyä. Vuonna 1967 perheeseen syntyi vielä toinen tytär, Dianne.

Kirjat olivat Rowlingin elämässä läsnä lapsesta saakka. Hänen äitinsä luki tyttärelleen satuja ja isäkin ehtiessään. Kenneth Grahamen teos Kaislikossa suhisee tuli Rowlingille tutuksi ja rakkaaksi jo varhain. Epäilemättä kirjojen kautta Rowlingille kehittyi mielikuvitus, jota hän hyödynsi johtaessaan lähistön lasten leikkejä. Myös kirjoittamisen Rowling aloitti jo lapsena.

Vuonna 1970 Rowling täytti viisi vuotta ja meni kouluun nimeltä St. Michael’s Church of England. Kahden vuoden kuluttua Rowling aloitti ala-asteen ja varsinaisen opiskelun. Koulussa hän oli hiljainen ja melko näkymätön toisille oppilaille.

Vuonna 1974 Rowlingit muuttivat Tutshillin kylään. Heidän tyttärensä siirtyi käymään Tutshill Church of England -nimistä koulua. Hänen kohdalleen osui opettaja, joka jakoi luokan osiin sillä perusteella, kuinka hyvin oppilaat menestyivät laskentokokeessa. Rowling menestyi aluksi kehnosti, mutta paransi suoritustaan aikaa myöten ja siirtyi luokassa paremmille paikoille. Opettajan menetelmät olivat vanhanaikaisia, ja Rowling oppi inhoamaan häntä.

Tutshillissä asuessaan Rowling harrasti lukemisen lisäksi partiota, jossa hänen äitinsä oli myös mukana tekemässä vapaaehtoistyötä. Äiti vietti muutenkin paljon aikaa lastensa kanssa. Yhdeksänvuotiaana Rowling luki Elizabeth Goudgen kirjan The Little White Horse, joka teki häneen suuren vaikutuksen ja joka vaikutti myös myöhemmin Harry Potter -kirjoihin.

Opiskeluaika

Wyedeanin yläasteelle siirtyessään Rowling pääsi eroon inhottavista opettajista. Hän muuttui myös aikaisempaa sosiaalisemmaksi, ja hänet valittiin viimeisenä vuonna koulun johtajatytöksi. Rowlingin äiti sai pian työpaikan koulun yhteydessä toimivasta laboratoriosta. Rowling itse menestyi koulussa hyvin, vaikka jotkut oppilaat ja opettajatkin kiusasivat häntä. Rowling oli jopa ainekirjoituksessa kärkitasoa. Hänen opettajansa rohkaisi myös oppilaita aivan eri tavalla kuin aikaisemman koulun luokitteleva opettaja. Teini-iässä Rowling luki kirjoja suurella innolla, ja hänen lempikirjailijakseen nousi Jane Austen.

1980-luvun alussa paljastui, että Anne Rowling sairasti MS-tautia, joka hankaloitti vähitellen hänen päivittäistä elämäänsä. Siitä huolimatta Joanne jatkoi menestyksekkäästi koulunkäyntiään. Hän ystävystyi Séan Harris -nimisen kouluun tulleen uuden pojan kanssa; tästä tulikin Rowlingin pitkäaikainen ja hyvä ystävä vielä senkin jälkeen, kun Rowling valmistui koulusta. Hän pyrki yläasteen jälkeen Oxfordin yliopistoon, mutta jäi niukasti valittujen ulkopuolelle.

Rowling aloitti opinnot Exeterin yliopistossa heti Wyedeanin koulusta valmistuttuaan. Hän pääsi yliopistoon mennessään pois ahdistavasta kodista ja heittäytyi heti yliopistoelämään mukaan. Rowling valitsi pääaineekseen ranskan, mutta ei menestynyt siinä erityisen hyvin. Hänen huolellisuudessaan oli toivomisen varaa, ja aikaa kului paljon muuhun kuin opiskeluun, muun muassa kahvilassa ja baareissa oleiluun. Opintoihin kuuluvan Ranskassa vietettävän vuoden Rowling kulutti opettamalla englantia Pariisissa.

Yliopistoaikanaan Rowling tutustui Tolkienin teokseen Taru sormusten herrasta, joka teki häneen lähtemättömän vaikutuksen. Yliopiston ympäristö antoi myös virikkeitä, jotka myöhemmin pääsivät Harry Potter -kirjoihin, ja Rowling viihtyi hyvin. Hän valmistui vihdoin vuonna 1987 keskinkertaisilla arvosanoilla. Vanhemmat olivat kuitenkin riemuissaan tyttärensä saavutuksesta, vaikka Annen kunto oli jo varsin heikko.

[muokkaa] Työssä ja työttömänä

Yliopiston jälkeen Rowling työskenteli sihteerinä tilapäisesti eri yrityksissä. Hän oli myös jonkin aikaa Lontoossa Amnesty Internationalilla töissä. Niihin aikoihin Rowling erään junamatkan aikana sai idean Harry Potterista ja velhokoulusta. Heti junamatkan jälkeen hän kirjoitti ideansa ylös ja jatkoi kirjoittelua huvikseen, kun aika kävi pitkäksi.

30. joulukuuta 1990 Rowlingin äiti kuoli. Vaikka se oli odotettavissa MS-taudin vuoksi, kuolema oli kova pala Rowlingille. Pian sen jälkeen Rowling lähti Portugaliin opettamaan englantia. Maisemanvaihdos antoi mahdollisuuden muuttaa elämää. Rowling viihtyi hyvin Portugalin Portossa ja sai uusia ystäviä.

Portugalissa Rowling kohtasi Jorge Arantesin, portugalilaisen toimittajaopiskelijan, ja he alkoivat pian seurustella. Yllättäen Rowling tuli raskaaksi, ja nuoret muuttivat yhteen Arantesin äidin luokse. Pian Rowling sai kuitenkin keskenmenon. Se ei tuhonnut heidän suhdettaan, vaan Arantes kosi Rowlingia, ja he menivät naimisiin 16. lokakuuta 1992.

Pian Rowling tuli taas raskaaksi ja työskenteli aikaisempaa enemmän Potter-luonnostensa parissa. Lapsi syntyi 27. heinäkuuta 1993 ja sai nimekseen Jessica. Rowlingin ja Arantesin avioliitto oli kuitenkin varsin huonossa tilassa – riitoja oli paljon. Lopulta marraskuussa tilanne kärjistyi niin pitkälle, että Arantes heitti vaimonsa ulos kadulle. Rowling pääsi vähäksi aikaa ystäviensä luokse, sai tyttärensä Arantesin luota ja palasi Isoon-Britanniaan.

Rowling asettui asumaan lähelle sisartaan Edinburghiin. Hänen isänsä oli mennyt uudelleen naimisiin varsin pian äidin kuoleman jälkeen, ja ilmeisesti Rowlingin ja hänen isänsä suhteet olivat tulehtuneet sen seurauksena, joten hän ei halunnut kääntyä isänsä puoleen. Rowlingilla ei ollut aluksi helppoa, sillä hänellä ei ollut työtä. Hän joutui kohtaamaan paljon byrokratiaa anoessaan toimeentulo- ja asumistukea. Uhkana oli lisäksi Arantes, joka saapui Skotlantiin etsimään Rowlingia ja tytärtään siinä kuitenkaan onnistumatta.

Edinburghissa Rowling työsti kirjoituksiaan istuen usein kahviloissa, erityisesti sukulaistensa omistamassa kahvila Nicholson’sissa. Vuoden 1994 löytyi hiukan sihteerintyötäkin. Tosin paljon Rowling ei voinut ansaita, ettei olisi menettänyt tukia, minkä vuoksi Rowlingin ja hänen lapsensa elämä ei ollut kovin ruusuista. Rowling pääsi opiskelemaan opettajakoulutukseen, sai pienen stipendin ja pystyi elättämään itsensä ja lapsensa ilman tukia. Hän sai myös miehestään avioeron 26. kesäkuuta 1995 (Smith 2003: 123).

Opettaja ja kirjailija

Rowlingin käsikirjoitus edistyi Edinburghissa, ja hän lähetti sen kolme ensimmäistä lukua Christophen Littlen agentuuriin, joka edusti useita kirjailijoita, myös joitakin kuuluisiakin. Aluksi käsikirjoitus oli mennä hylättyjen käsikirjoitusten lokerikkoon, mutta pelastui virkailijan heränneen kiinnostuksen vuoksi. Vaikka agentuuri ei ollut yleisesti ottaen kiinnostunut lastenkirjallisuudesta, se lopulta hyväksyi Rowlingin asiakkaakseen, mikä luonnollisesti ilahdutti kirjailijaa.

Rowling lähetti agentuurille koko käsikirjoituksensa Harry Potter ja viisasten kivi. Siitä otettiin kolme kopiota, jotka lähetettiin kustantamoihin. Kymmenen kustantajaa hylkäsi sen ennen kuin vastikään lastenkirjallisuusosaston perustanut Bloomsbury Publishing kiinnostui siitä. Se tarjosi käsikirjoituksesta 1 500 puntaa, jonka Rowling hyväksyi, sillä hänelle se oli iso raha. Kustantamo halusi kirjaan kirjailijan nimikirjaimet, jotta myynti olisi mahdollisimman hyvä: siellä uskottiin, etteivät pojat lukisi naiskirjailijan kirjoja. Nimikirjaimen K Rowling lainasi isoäitinsä nimestä Kathleen. Samalla tavalla myös P. L. Travers, menestysromaani Maija Poppasen -kirjoittaja, aikanaan naamioi 'naiskirjailija' -tiedon nimestään.

Käsikirjoituksen kulkiessa kustantamoissa Rowling opiskeli opettajaksi. Ensimmäinen harjoittelujakso oli erityisen rankka, ja Rowling sai siitä verrattain heikot arvosanat. Toisessa paikassa Rowling menestyi paremmin ja saavutti suosiota oppilaita innostavilla opetusmenetelmillään. Sen seurauksena hän sai parhaat mahdolliset arvosanat. Rowling valmistui opettajaksi heinäkuussa 1996 ja sai pian paikan lähellä kotiaan sijaitsevasta koulusta. Työnsä ohessa hän kirjoitti toista kirjaansa Harry Potter ja salaisuuksien kammio. Rowlingia auttoi kovasti se, että hän sai suurehkon stipendin. Stipendirahoilla hän osti tietokoneen avukseen.

Harry Potter ja viisasten kivi julkaistiin vihdoin 26. kesäkuuta 1997. Sitä ei markkinoitu mitenkään suurella rahalla, mutta kirja sai varsin positiivisia arvosteluja. Jotkut kuitenkin haukkuivat kirjaa. Tärkein käännekohta oli kuitenkin se, että kirjan Yhdysvaltain-oikeuksista käytiin tiukka huutokauppa. Hinta päätyi peräti 100 000 dollariin ja herätti huomiota myös lehdistössä, joka nosti Rowlingin esiin köyhyydestä nousseena yksinhuoltajana. Korkealle noussut hinta varmisti myös sen, että kustantamon oli pakko nostaa kirja pinnalle, jottei kärsisi siitä tappiota. Ensipainos USA:ssa oli peräti 500 000 kappaletta.

Kahden viikon päästä ensimmäisen kirjan ilmestymisestä Rowling luovutti toisen osan valmiin käsikirjoituksen kustantajalle, ja se julkaistiin seuraavana vuonna. Sen sijaan Harry Potter ja viisasten kivi oli pian noussut Britanniassa bestsellerlistan kärkeen. Vaikka Rowlingille rahaa virtasi vielä hitaaseen tahtiin, hän saattoi nyt ostaa uuden asunnon rauhalliselta alueelta, joka sijaitsee lähellä tyttären tulevaa koulua. Rowlingista tuli kokopäiväinen kirjailija, mutta hän varjeli tarkasti yksityiselämäänsä.

Kansainvälinen kuuluisuus

Harry Potter ja salaisuuksien kammio julkaistiin vuonna 1998, ja jo seuraavan vuoden kesäkuussa Rowlingista tuli miljonääri. Kun kolmas kirja eli Harry Potter ja Azkabanin vanki ilmestyi 8. heinäkuuta 1999, se lisäsi hänen mainettaan ja varallisuuttaan. Rowling joutui olemaan varsin paljon erilaisilla kiertueilla ja myynninedistämistapahtumissa, jotka sujuivat usein yli odotusten – jopa negatiivisessa mielessä, sillä jotkut muuttuivat suorastaan kaoottisiksi ihmisten innostuksen vuoksi. Rowling sai nyt myös erityisen kunnianosoituksen kun hänelle myönnettiin Exeterin yliopiston kirjallisuuden kunniatohtorin arvonimi.

Vuoden 1999 marraskuussa lehdissä nostettiin esiin Rowlingin epäonnistunut avioliitto, kun hänen entistä aviomiestään oli haastateltu. Lehtien toiminta suututti Rowlingia ja sai hänet suhtautumaan entistä varauksellisemmin julkisuuteen. Neljännen Harry Potter -kirjan kirjoittaminen aiheutti samaan aikaan kovasti paineita, mutta Harry Potter ja liekehtivä pikari saatiin kaikesta huolimatta julkaistua kesällä 2000.

Valheeseen taipuvaisen - tai sitä oikeastaan yli kaiken rakastavan - lehtinainen Rita Luodikon hahmo on mitä ilmeisimmin Rowlingin piiskansivallus lehdistölle hänen yksityiselämänsä tonkimisesta - ja vielä asiattomalla ja yksipuolisella tavalla.

Elokuva-ala oli kiinnostunut Harry Potterista kirjojen saaman suuren suosion vuoksi. Vuoden 1999 lopulla asia oli saatu neuvoteltua valmiiksi. Warner Bros. sai tuottaa elokuvat ja samalla oikeudet oheistuotteisiin, mutta Rowling sai sananvaltaa elokuvien sisältöön. Rowling teki yhteistyötä elokuvan ohjaajan Chris Columbuksen ja näyttelijöiden kanssa. Hän oli myös valvomassa, ettei käsikirjoitus olisi ristiriidassa kirjan tapahtumien kanssa.

Rowlingin vaatimuksesta elokuvassa säilyi brittiläinen sävy, eikä yhdysvaltalaisia näyttelijöitä juurikaan käytetty. Rowling joutui joustamaan vain siinä, että Yhdysvalloissa elokuvan nimeen tuli philosopher-sanan sijaan sorcerer-ilmaus; ensiksi mainitun ilmauksen luultiin olevan liian vieras yhdysvaltalaisille. Kohtaukset, joissa ilmaus mainittiin, kuvattiin kahteen kertaan.

Vuoden 2001 alussa lehdistö sai selville, että Rowling oli alkanut seurustella Neil Murrayn kanssa. Tämä oli ammatiltaan lääkäri, asui erossa vaimostaan ja oli Rowlingia kuusi vuotta nuorempi. Kun Harry Potter ja viisasten kivi -elokuvan maailman ensi-ilta pidettiin 4. marraskuuta 2001, Murray oli Rowlingin seuralaisena. 26. joulukuuta samana vuonna he avioituivat yksityistilaisuudessa, joka pidettiin Rowlingin hankkimassa ylellisessä kartanossa.

Häiden jälkeen Rowling kirjoitti viidettä Harry Potter -kirjaa mutta suunniteltuun aikatauluun tuli viivästyksiä. Yhdysvaltalainen kirjailija Nancy Stouffer syytti Rowlingia oman kirjansa plagioinnista ja nosti häntä vastaa kanteen Yhdysvalloissa. Oikeusjuttu vei paljon Rowlingin aikaa ja tarmoa, mutta oikeus päätti jutun Rowlingin hyväksi. Toinen viidennen kirjan hidaste oli se, että Rowling oli tullut raskaaksi. Lisäksi Rowlingilla oli kovia paineita aikaisempien kirjojen menestymisen vuoksi. Hän sai suostuteltua kustantajansa antamaan lisää aikaa kirjoittamiseen.

Rowling ehti kirjoittaa neljännen Potter-kirjan jälkeen kaksi sarjaan suoranaisesti kuulumatonta kirjaa. Harry Potter -kirjoissa mainitut Huispaus kautta aikojen ja Ihmeotukset ja niiden olinpaikat syntyivät hyväntekeväisyystarkoituksiin, sillä Rowling lahjoitti niiden tekijänpalkkiot suoraan Comic Relief -hyväntekeväisyysjärjestölle. Rowling lahjoitti muutenkin paljon rahaa hyväntekeväisyyteen, erityisesti yksinhuoltajaperheitä tukeville järjestöille, syöpäjärjestöille, MS-taudin tutkimukseen ja Labour-puolueen tukemiseen.

Vuonna 2002 ilmestyi Harry Potter ja salaisuuksien kammio -elokuva. Myös sen oli ohjannut Chris Columbus, ja pääosien esittäjät olivat suureksi osaksi samoja kuin ensimmäisessä elokuvassa. Elokuva jäi professori Dumbledorea esittäneen Richard Harrisin viimeiseksi, sillä tämä kuoli lokakuussa 2002 syöpään.

Rowling synnytti toisen lapsensa 23. maaliskuuta 2003. Lapsi oli poika ja sai nimekseen David Gordon Rowling Murray. 21. kesäkuuta 2003 julkaistiin kauan odotettu Harry Potter -sarjan viides osa, Harry Potter ja Feeniksin kilta, joka oli aikaisempia kirjoja selvästi pidempi. Jaana Kaparin suomennoksessa on 1050 sivua.

31. toukokuuta 2004 ilmestyi Harry Potter ja Azkabanin vanki -elokuva, jossa oli aikaisempaa synkempi tunnelma. Monet kriitikot pitivät sitä siihen mennessä parhaana ja laskivat tason nousun uuden ohjaajan Alfonso Cuaronin ansioksi.

Kesäkuussa 2004 Rowling paljasti nettisivuillaan seuraavan Harry Potter -kirjan nimeksi Harry Potter ja puoliverinen prinssi (Harry Potter and the Half-Blood Prince). Siitä oli jo liikkellä joitakin Rowlingin paljastamia tiedonmurusia ja sitäkin enemmän huhuja. 21. joulukuuta 2004 Rowling ilmoitti nettisivuillaan kirjan olevan valmis, ja samana päivänä kirjan kustantaja Bloomsbury tiedotti kirjan ilmestyvän maailmanlaajuisesti 16. heinäkuuta 2005. Suomennos ilmestyi 16. maaliskuuta 2006. Kuudennen kirjan jälkeen on Rowlingin mukaan tulossa vielä seitsemäs Harry Potter -kirja, joka päättää sarjan. Joulukuussa 2006 seitsemännen kirjan englanninkieliseksi nimeksi ilmoitettiin Harry Potter and the Deathly Hallows (suomenkieliseksi nimeksi varmistui myöhemmin Harry Potter ja kuoleman varjelukset).

Vuonna 2004 ilmoitettiin että tekeillä on neljäs Harry Potter -elokuva Harry Potter ja liekehtivä pikari (Harry Potter and the Goblet of Fire). Sen ohjasi britti Mike Newell, jonka aikaisempia tuotoksia ovat mm. Mona Lisa Smile sekä Neljät häät ja yhdet hautajaiset. Elokuvan maailman ensi-ilta oli 18. marraskuuta 2005. Nyt elokuvateattereissa pyörii kirjasarjan viides filmasointi (Harry Potter and the order of the Phoenix) .

24. tammikuuta 2005 Rowling synnytti kolmannen lapsensa, tyttövauvan. Rowlingin toinen tytär sai nimekseen Mackenzie Jean Rowling Murray.

Tuotanto

Harry Potter -kirjat
   * Harry Potter ja viisasten kivi. (Harry Potter and the Philosopher’s Stone, 1997.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 1998.
   * Harry Potter ja salaisuuksien kammio. (Harry Potter and the Chamber of Secrets, 1998.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 1999.
   * Harry Potter ja Azkabanin vanki. (Harry Potter and the Prisoner of Azkaban, 1999.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2000.
   * Harry Potter ja liekehtivä pikari. (Harry Potter and the Goblet of Fire, 2000.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2001.
   * Harry Potter ja Feeniksin kilta. (Harry Potter and the Order of the Phoenix, 2003.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2004.
   * Harry Potter ja puoliverinen prinssi. (Harry Potter and the Half-Blood Prince, 2005.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2006.
   * Harry Potter ja kuoleman varjelukset. (Harry Potter and the Deathly Hallows, 2007.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2008.
Hyväntekeväisyyskirjat
   * Huispaus kautta aikojen. (Quidditch Through the Ages, 2001.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2202-6.
   * Ihmeotukset ja niiden olinpaikat. (Fantastics Beasts and Where to Find Them, 2001.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2167-4.
   * Siuntio Silosäkeen tarinat. (The Tales of Beedle the Bard, 2008.) Suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4801-0.

Lähteet

   * Smith, Sean 2003: J. K. Rowling: Harry Potterin luoja: Elämäkerta. Memfis Books, Helsinki.
Viitteet
  1. ↑ Judge rules against JK Rowling in privacy case The Guardian. 7.8.2007. Viitattu 1.4.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
   * J. K. Rowlingin viralliset kotisivut (myös tekstiversiona) (englanniksi)
   * Kustannusyhtiö Tammen Harry Potter -sivut
   * J. K. Rowling. Risingshadow.net.